Mökillä jälleen

 ..Kesän ensimmäinen vierailu mökillä. Aijjettä!! 

Kyllä kelpaa taas mökillä puuhastella ja oleillakkin tänä kesänä. Lähdin siskoni ja hänen lastensa kanssa mökille viettämään työntäyteistä viikonloppua. Ensimmäiset kerrat mökillä ovat aina melko työläitä, kun talven jäljiltä täytyy putsata paikkoja.

Katsokaapa tuota nurmikkoa tuossa navettarakennuksen ympärillä! Ei ihme että lapsia ei huvittanut leikkiä pihalla- siksi lelut kannettiin portaille...

Onneksi setä pelasti tilanteen ja ajoi nurmikon lyhyeksi..

Nurmikolla leikkiminen oli jo paljon mieluisampaa puuhaa ja uusi papalta saatu traktori tuli heinätöissä apuun.

Pihatöiden lisäksi pestiin sauna ja siivottiin sisällä. Illalla lasten nukahdettua vietimme aikaa vintin päällä. Iltapala ja kuuma tee maistuu iltahämärässä sisustuslehtiä lukien ja jutustellen- tänne ylös eivät hyttysetkään löydä.

Maalasin jokin aika sitten portaikon, osan seinistä ja vintinpäällisen lattian valkoisella maalilla. Myös kaiteet saivat valkoista maalia osakseen. Portaat olivat ennen kirkkaan keltaiset- lattia punainen ja kaiteet violetit. Tämä väritys on paljon parempi!

(portaiden ylä- ja alapäässä lasten turvaksi asennetut portit).

 

Vanhoissa ikkunaruuduissa on Seura-lehden kansilehdet. Tässä mökille sopiva teksti: loma teettää töitä. Totta! :)

 Vintin ovi laitettiin kiinni, mutta kohta se taas avataan- kun viikonloppu jälleen koittaa!

 Mukavaa kesän alkua kaikille! Nautitaan kesästä!

-Ilona-

Rentouttava retki luontoon..

Hmm.. Luovan tauon- tai ainakin tauon jälkeen on hyvä taas palata koneen ääreen ja kirjoittaa jotain puuhasteluistani.

Kevääseen on mahtunut kaikenlaista: uusia tuulia, ajatuksia, roppakaupalla ideoita, odotusta kesään, pihasuunnittelua ja paljon muuta..

Nyt olemmekin päässeet jo aloittamaan pihatyöt ja kaksi lavallista pihakiviä on jo saapunut pihaan- enää puuttuu kivien paikalleen asemointi ja siitä voi taas pihan rakennus jatkua.

Ainakin ilmat alkavat lämmetä ja lupausta kesästä on havaittavissa.

Lauantaina pääsin toteuttamaan yhden haaveistani ja pääsin kokeilemaan islanninhevosella ratsastamista.

 (kuva topar.fi)

Aijjettä! Sopiva porukka työkavereita, aurinkoinen sää, ihanat islanninhevoset ja retki luontoon oli valmis aloitettavaksi.

Oppaan johdolla kuljimme metsäpolkuja, pellon poikki, jokirantaa pitkin ja tölttäsimme hiekkatiellä.

En osannut kuin kuvitella miten ihastuttavia nämä issikat voisivat ollakkaan:

niin rauhallisia ja jokainen hevonen oli täysin oma persoonansa, jonka pääsi huomaamaan retken aikana.

Joku polleista tykkäsi vain jolokotella ja kaipasi hieman käskytystä vauhtiin, toinen kulki suu auki ja hamuili metsäpolun laidassa kasvavia oksia ja heiniä. Yksi hepoista väisteli vesilammikoita ja kulki metsän laitaa heinikossa kahistellen.

(kuva topar.fi)

Oma polleni oli mukavan pirteä ja meillä yhteistyö sujui mukavasti. Olen nuorempana ollut kovakin tallityttö ja tuli ratsasteltua jos jonkinlaisella hevosella. Mutta tätä kokemusta rikkaampana en malta odottaa, koska pääsen jälleen islanninhevosen selkään ja luontoon ratsastusvaelluksella- aivan mahtavaa! Ja voin täysin suositella aloittelijoillekkin- näiden heppojen selässä ei tarvitse jännittää ja ratsastustaitoja ei juurikaan entuudestaan tarvita. Meno valitaan taitojen mukaan ja hepat osasivat työnsä täydellisesti.

 

(kuva topar.fi)

Kiitos työkaverit ja kiitos Kirsi ihanasta päivästä jonka meille järjestit!

Käykää kurkkaamassa järjestäjän kotisivuilta lisätietoa retkistä ja hevosista

http://www.topar.fi/

-Ilona-

Kevät vai talvi vielä?

Missä mennään?

Onko jo kevät vai vieläkö ollaan talvessa. Kelit muuttuivat alkuviikosta lämpeneviksi ja aurinko on paistanut täydeltä terältä.

Kiva.

Vai onko?

Lumi on sulanut autoteiltä ja osaksi myös kävely- ja pyöräteiltä. LOSKAA!!

Piha on loskassa, kengän kärjet märkänä.

Aamulla töihin lähtiessä on super liukasta ja töistä lähtiessä saa vetää aurinkolasit silmille kun aurinko paistaa niin kirkkaasti.

Auto on ihan rapainen ja pissapojan merkkivalokin taisi vilkahtaa tänään..

Piristävää kuitenkin.

Olen saanut uutta puhtia arkeen urheilusta salijäsenyyden myötä, jonka sain joululahjaksi..

Joku olisi voinut suutahtaa puolison antamasta lahjasta: salijäsenyys!! Mitä vihjailet!

Mutta minä olin äärimmäisen innostunut.

Töissä työnantajan ohjastamana olemme liittyneet Kuntoa Kansalle- kampanjaan. 65 päivää askelmittari kaulussa ja kerätään askelia niin henkilökohtaisella tasolla kuin joukkueenakin. Hauskaa ennenkaikkea!

Tämä alkoi tiistaina ja innostaa edelleen liikkumaan monipuolisemmin.

Töissäkin tämän sisustussuunnittelijan saa paremmin liikkeelle toimistohuoneesta, kun tulostimelle menee mielellään useammankin kerran ja työtoverille voi viedä viestin naapuritoimistoon sähköpostin tai puhelun sijaan. 

Äsken tulikin siivottua oikein kunnolla ja imuroitua viimeisenpäälle jokainen pienikin nurkka. Imuroinnista kun saa niitä askelia :)

Olen kuitenkin sitä mieltä että vielä saa olla talvi ja toivonkin että lunta riittää vielä pitkälle.

Lumen alta paljastuu nimittäin piha joka kaipaa nurmikkoa, asfalttia, pihakiviä, istutuksia, aitaa...lista on pitkä enkä jaksaisi vielä ajatella puutarhahommia.

Ensin lenkkeillään pirteinä ja kerätään voimia pihahommia varten (ja niitä askelia)..

Askeleita elämässä... hassua..

(taidan päivittää tämän postauksen ilman kuvaa).

-Ilona-

Kuvatekstejä..

Lisäsin kauanaikaa sitten ostamani sisustustarrat valokuvakollaasiin käytävälle. 

Leikkasin yhden pitkän tarran/tekstin kahtia ja sijoitin lausahdukset niille sopiviin paikkoihin kuvien keskelle. 

Kuvakollaasiin olen valinnut kuvia elämän varrelta, rakkaista läheisistäni ja hetkistä 

jotka ovat olleet tärkeitä minulle..

Seinältä löytyy myös rakkaita jotka ovat jo poistuneet luotani.. 

 Tekstit sopivatkin erityisen hyvin kuviin jaettuna kahteen osaan.

Ylläolevassa kuvassa olen minä, sekä sisarukseni. Itse olen tuolla yläportaalla

isoveljeni sylissä ja isosisko istuu alempana. Kuva on otettu

mökillä, mikä tekee myös kuvasta erityisen rakkaan.

-Ilona-

Elämän suolaa..

Sain viettää aivan ihanaa viikonloppua ihanien ystävieni seurassa...

Meillä on ollut tapana viettää niin sanottuja tyttöjen viikonloppuja vuorollaan kunkin järjestämänä.

Nyt oli minun vuoroni kutsua naiset koolle!

Tervetulomaljaksi lasilliset kuplivaa..

Aamupala-brunssilla nautittiin suolaista ja makeaa sopivassa suhteessa. Brunssi syötiin rauhassa ja samalla saatiin vaihtaa kuulumisia ja rupatella niitä näitä.

Halusin suunnitella viikonlopun tarjottavat teemaa hyväksi käyttäen ja tälläkertaa teemaksi valitsin Lappi-teeman. Vanhaa lautaa ladonseinästä kattaukseen (pyysin isääni tuomaan sitä minulle kotikylästäni).

(Lappi-aiheista rekvisiittaa porontaljan päällä)

Brunssin jälkeen otimme vaan ihan iisisti ja sulattelimme runsasta aamupalaa.

Olin järjestänyt päivälle mukavaa ohjelmaa ja yhteinen toive viikonlopun suhteen olikin se, että voisimme viettää yhteistä aikaa rennosti ilman hienostelua ja meikkiä...ja tukka sopivasti sekaisin...

Välillä puimme toppavaatteet ylle ja lähdimme hämäräntullen lenkille haukkaamaan raitista ilmaa :)

Illallisen halusin järjestää myös Lappi-teemaa hyödyksi käyttäen. Raikkaan talvisen lenkin jälkeen meillä kaikilla alkoikin olla jo melko nälkä..

(Menu)

Illallisen pukukoodina:

Villahousut/kalsarit, villasukat, pipo tai villamyssy.. Voiko enää rennommin pukeutua illalliselle?! :)

Käärön sai avata alkuruoan jälkeen.. 

Se sisälsi poro aiheisen tietovisailun jonka sai tehdä pääruokaa odotellessa. 

Voittaja sai tottakai yllätyspalkinnon.

Tässä valmistuu alkuruoka: Pilkkiäijän kalaherkku

Ruisleivällä ja kaikkien ruokavalio tietenkin huomioiden; myös gluteenittomana versiona.

(Sisko auttoi keittiössä tiukan paikan tullen).

Pääruokana poronkäristystä ja perunamuusia

..kaikkine höysteineen..

 

Jälkkäriksi sulatin tummaasuklaata levyllisen ja kattilaan lisäsin vettä. Tasaiseksi sulaneen ja jäähtyneen suklaan vaahdotin kuohkeaksi suklaavaahdoksi. Päälle murskattua marenkia.

Vaikka annos olikin pieni tämä oli kyllä niin makeaa että huh huh!!

Yön tullen levitimme patjat kullekkin sopiviin paikkoihin.. Olemmekin jo lapsuudesta asti totuttautuneita nukkumaan yhdessä "siskonpedissä" patjat sinnetänne leviteltyinä, joten unta ei tarvinnut kauaa odotella.

Ihana rentouttava viikonloppu maailman parhaiden ystävien seurassa antaa voimia arkeen ja näitä kuvia katsellessa voi palata noihin tunnelmiin. En malta odottaa että jälleen pääsemme kokoontumaan yhdessä.. (seuraava kokoontuminen laitettiinkin jo kalenteriin ylös).

Olette Rakkaita N, M, H, E ja R!!!

(..ja kiitos R näistä kuvista.. jos lukijani jo ehtivät luulemaan että olen satsannut uuteen kameraan kuvien hyvästä laadusta johtuen, se ei pidä paikkaansa..).

ps.. pääsisipä jo ihan oikeasti lappiin ja laskettelemaan :)

-Ilona-