lauantai 5. lokakuuta 2013

Iloinen


Syksy on näyttäytynyt vähintäänkin mielenkiintoisena. Joskin omassa arjessa elämä on ollut suhteellisen tasaista, on lähipiirissä muutosten tuulet puhaltaneet navakammin.
Myötäeläjänä olen saanut seurata läheltä rohkeita päätöksiä, elämänmuutosten pakottamia päätöksiä, jonkun muun tekemiä päätöksiä..
Olen huomannut miten elämässä tapahtuvat asiat, joihin ei pysty itse vaikuttamaan sekoittavat ihmisten arkea. Kuitenkin sekoitettukkin arki alkaa tasoittumaan ja voi jälleen huomata että sanonta 
*kaikella on tapana järjestyä* 
onkin taas totta. Kaikki järjestyy, omalla painollaan. Niin kliseistä ja jokseenkin ärsyttävääkin.

Olen onnellinen että läheisillä on kaikki lopulta hyvin. On ihana huomata, että suuren surun ja menetyksen jälkeen elämä taas alkaa kulkea eteenpäin, vaikkakin se ei koskaan olekkaan entisellään.
Olen onnellinen kun läheiset nauravat, silmissä loistaa innostus uudesta ja jännitys tulevasta..

Oma tasainen arki on kutkuttavaa, kun malttaa heittäytyä lähelle toisia ja myötäelää toisten muutosten syksyä: positiivista sellaista.
Niin vasta- kuin myötämäessä.. on ihana olla lähellä ystäviä; jokaisessa hetkessä.

Tänään iloitsen siitä, että rakas ystäväni on muutosten myötä muuttanut lähemmäksi minua. En tiedä näemmekö toisiamme useammin kuin ennenkään, mutta ainakin voin törmätä häneen sattumalta kaupassa, arkisilla ruokaostoksilla: kuinka kutkuttavaa ja mukavaa se voikaan olla: 
elämän pienet ilot!

Postauksen kuvan ottanut valokuvaaja Anu Pynttäri

-Ilona-